SB Hirvensalo – FBT PiTU 3 – 4 ja.
Moose Islanders jatkoi miesten kakkosdivarin taivaltaan kotiottelulla porilaista Pihlavan Työväen Urheilijoita vastaan. Ottelun ennakossa epäiltiin, että nykyiset pihlavalaiset eivät enää olisi Meri-Porissa sijaitsevan pahamaineisen lähiönsä maineen veroisia takavuosien hurjimuksia, mutta sen verran kovuutta kuitenkin riitti, että sitä pullamössöä syötettiin lopulta hirvisaarelaisille. Jatkoajalla, katkera tappio.
Ensimmäinen erä oli erittäin tarkkaa pelaamista. Molemmille maalivahdeille vain kolme torjuntaa. Tarkkuutta harrasti viime aikaisen uuden tyylinsä mukaisesti erityisesti SBH. Porilaiset tekivät kuitenkin sen verran enemmän pallollisia virheitä, että hirviryhmälle tarjottiin muutamakin herkullinen nopea ylivoimakääntö, mutta ratkaisut ja valinnat olivat tällä kertaa huonoja. Erän ainoan maalin rakenteli ajassa 16:23 edelliseen peliin koottu ja siinäkin erinomaisen tehokkaasti esiintynyt kakkosketju O.Ojala-Pensikkala-Mäkelä. Hienon nopean yhdistelmän päätteeksi poikkarista Pensikkala puolityhjään pömpeliin 1-0, tarjoilun hoiteli luonnollisesti Ojala.
Toisessa erässä hirvisaarelaisille tapahtui jotain kummallista. Ensimmäisen erän kurinalaisen yksinkertainen pelaaminen vaihtui päättömiin kuljetuksiin ja harhasyöttöihin. Ajoittain kotijoukkue oli lievästi sekaisin, kun porilaiset hyödynsivät SBH:n sekoilun ja pyörittivät mankelia ja loputtomiin ei millään kestetä, vaikka kuinka hyvin puolustettaisiin . Ensin ajassa 27:03 hirvien kolmoskentän laiturit hieman höntyilevät ja pelaavat itsensä ulos peruskarvauksessa, PiTU rankoo tyylikkäästi kolmella kolmea vastaan klip-klap-tyyliin, 1-1. Kellossa 31:18 ja Islandersin kolmoskenttä kääntää nopeasti kolmella kahta vastaan. Tilanne päättyy varsin huonoon ratkaisuun, suoraan laukaukseen päin porilaispakkia ja siitähän seurauksena se pahin mahdollinen, eli käännön kääntö. Porilaiset suorittivat oman mahdollisuutensa paljon paremmin, 1-2, vierasjohto. Ja lisää oli tulossa, ajassa 33:34 kotijoukkueen ykkösketju katkaisee vihulaissyötön keskialueella, nopean käännön paikka, mutta karamelli lahjoitetaan heti takaisin vihulaisille, kääntö tuleekin omiin ja taas kolisee, 1-3. Kuudessa minuutissa kolme hömpsäystä omaan uuniin ja peli oli sitten onnistuttu kääntämään oikein kunnolla vastustajaleiriin. Islandersien tehokas kakkoskenttä iski kuitenkin vain puoli minuuttia myöhemmin, tarjoilijana jälleen totta kai Ojala ja etukulmasta sisään upottajana Mäkelä, 2-3, henkisesti erinomaisen tärkeä osuma. Tämä palautti uskon ja selkärangan pahasti hörhöilleeseen hirvilaumaan.
Toinen erä oli ensimmäiseen verrattuna varsinaista ilotulitusta, sillä torjunnat erässä peräti 5-4.
Kolmas erä oli kauttaaltaan lievää kotijoukkueen hallintaa. PiTU taisteli asemasotaa juoksuhaudoissa ja SBH haki tasoitusta. Maalipaikat olivat aiempaan tapaan tiukassa, mutta hirvisaarelaisista useampikin jantteri pääsi kyllä kokeilemaan enemmän tai vähemmän hyviltä tonteilta, muutamaan kertaan jo tyhjä maali odotteli, mutta kehikon sisään ei vain osuttu. Kun erää oli jäljellä enää seitsemisen minuuttia, nousi erotuomarin käsi ylös porilaisjäähyn merkiksi. SBH otti veskarin pois ja pyöritti kuudella viittä vastaan todella kurinalaisesti puolitoista minuuttia paikkoja hakien ja muutamaan kertaan onnistuenkin, mutta sisään ei edelleenkään saatu. Jäähy täytäntöön, Islandersin aikalisä, tarkoituksena mitä ilmeisimmin vain lepuuttaa ylivoimapelaajia. Erinomaisen kärsivällistä ylivoimapelaamista, pallo liikkui nopeasti ja määrätietoisesti ja sieltähän se vihdoin tuli, Salonen hyödyntää tyhjän tilan ja kauhoo tyylikkäästi rystyltä yläkköön, 3-3. Ojala kuittaa samalla illan kolmannen syöttöpisteensä, eli herra tarjoili kaikki SBH-maalit. Kellossa 56:20. Viimeiset kolme minuuttia kotijoukkue painoi päälle ja mahdollisuuksia lopulliseen ratkaisuun saatiin useampikin, mutta edelleen tehottomuus vaivasi. Myös PiTU iski vaarallisesti vastaan aina tilaisuuden tullen, joten mitään vain yhteen päätyyn pelaamista eivät loppuminuutit suinkaan olleet.
Varsinainen peliaika 3-3, jatkoille mennään!
Kolmannen erän torjuntamäärät jälleen varsin huikeat, 3-3. Varsinaisella peliajalla siis SBH-veskari Laineelle 11 torjuntaa ja porilaisten uunilla heiluneelle Salmelle 10 torjuntaa. Toivottavasti molemmille tuli edes pieni hiki…
Jatkoajan alkuun sai kotijoukkue synnytettyä heti muutamankin mahdollisen ratkaisupaikan, mutta pallo ei pomppinut. Jatkoaikaa kuitenkin kokonaisuutena kuvasti se, että porilaisten saadessa pallon he jaksoivat kärsivällisesti pyörittää pitkiä pätkiä, kun taas kotijoukkue ei malttanut ollenkaan, vaan puski heti päämäärättömästi kohti vihulaista ja menetti pallon nopeasti. Lopulta ratkaisukin syntyi kalkkiviivoilla nimenomaan tämän kaavan mukaisesti. Pitkä vaihto alla, SBH-hyökkääjä survoo viimeisen minuutin jo alettua omalla kenttäpuoliskolla päin vihulaista, paha pallonmenetys, porilaiset aloittavat mankelin, väsyneet hirvisankarit yrittävät pysyä mukana, pallo saadaan jo pariinkin kertaan pois, mutta väsymys painaa eikä nöyryys riitä purkuun, vaan pallo annetaan heti takaisin ja lopulta Pihlavan Hurjat murjovat kuugelin väkisin uuniin ajassa 64:43.
Todella harmillinen tappio, sillä pistekin olisi ollut kotijoukkueelle äärettömän tärkeä. Kokonaisuutena ehkä SBH olisi jopa ansainnut voiton, mutta heikot hetket olivat liian heikkoja ja pitkiä ja kokeneemmat porilaiset ottivat sen mitä tarjottiin. Hirvet 0 pistettä, Ahtaajat/hitsarit 2 pistettä. Ei ollut suuri vääryys, mutta ehkä sellainen pieni vääryys kuitenkin.
Koko pelin torjunnat muikeasti 12-12, eli melko vähän…
GM Pena löytyi Hirvensalon Essolta, joten otetaan pieni haastattelu:
UH: Kommentit ottelusta?
GM: Pelattiin viime aikojen mukaista prosenttipalloamme tai ainakin piti pelata. Ensimmäinen erä oli meiltä hyvä, ei täydellinen, mutta hyvä ja oltaisiin ehkä ansaittu isompikin johtoasema. Pyysin erätauolla napsun verran lisää pelikuria, kärsivällisyyttä ja nöyryyttä. Ei mennyt viesti perille, sillä toinen erä oli jotain aivan muuta. En tiedä mitä tapahtui tai mistä johtui, mutta tehtiin kyllä karmea määrä tyhmyyksiä ja hölmöyksiä ja niistä naapuri sitten aivan ansaitusti rankaisi meitä kolmella maalilla. Kolmas erä olikin sitten taas meidän erämme, mutta kun tuo meidän maalinteon tehokkuutemme on mitä on, niin vaikeata oli. Ansaitusti lopulta tultiin kuitenkin tasoihin erinomaisella ylivoimapelaamisella ja ohikin olisi pitänyt mennä. Jatkoaika oli meiltä huono. Pää ei kestänyt, porilaiset olivat paljon fiksumpia ja saivat palkinnon. Kuitenkin meiltä kokonaisuutena ihan hyvä peli, jatkumoa edellisille matseille. Me olimme parempi joukkue 40 minuuttia, porilaiset parempia 25 minuuttia. Maalin peli ja nyt kävi näin. Menetettiin todella tärkeät pisteet ja se yksikin piste olisi kyllä maistunut oikein hyvin, sillä nyt taistellaan isoista asioista. Tehtiin paljon enemmän pallollisia virheitä kuin kahdessa edellisessä pelissä, mutta silti oltiin lähellä voittoa. Erinomaisen hyvää on se, että syksyllä meitä harmitti, että taas hävittiin, mutta nyt harmittaa se, että ei voitettu. Siinä on iso ero. Olkoon tämä taas hyvä opetus siitä, mitä voittaminen vaatii, pienet asiat ratkaisevat. Tänään peli hävittiin toiseen erään ja jatkoaikaan, ne olivat niitä jaksoja, jolloin ei osattu tehdä oikeita asioita oikealla tavalla. Ei mahda mitään. Joka tapauksessa meiltä jo viides hyvä peli putkeen ja tästä varmasti taas otettiin oppia, sekä pelaajat että valmennus
UH: Mitä siinä toisessa erässä sitten tapahtui?
GM: Niin, vaikea sanoa, pääkopan juttuja. Meillä oli alla useampi hyvä peli ja pari voittoakin ja kun nyt ensimmäinen erä oli meiltä hyvää kontrollipeliä ja homma täysin hanskassa, niin ehkä siinä sitten lähti hieman laukalle ja alettiin yrittämään kummallisuuksia. Valmennuskliseitä käyttääkseni, ei enää kunnioitettu peliä ja peli rankaisi. Toisessa erässä iso kuva oli kuitenkin se, että meiltä lähti homma lapasesta, peli hajosi ja sellaisesta maksetaan kyllä hintaa tavalla tai toisella. Toki kaikki kunnia vastustajalle, porilaiset nostivat omaa suoritustasoon toiseen erään, joten ei se nyt pelkästään meidän huonouttamme ollut.
UH: Kolmannessa erässä ilme taas muuttui?
GM: Kyllä, hyvin tultiin jälleen takaisin. Joukkueen henkinen kanttihan on nykyään aivan eri luokkaa kuin syksyn synkimpinä aikoina. Silti hieman liikaa siinä toisen erän vaikeissa vaiheissa tuli taas kaikenlaista huutelua, syyttelyä ja negailua vaihtopenkillä ja se ei ole hyvä asia, kaikkihan sen tiedostavat. Jollain tavalla se kakkoserä oli sellainen hetkellinen 20 minuutin paluu takaisin syksyn sekoiluihin.
UH: Miten luonnehdit jatkoaikaa?
GM: Ehkä se nyt sitten taas oli sitä kokemuksen puutetta tai jotain, mutta varsinkin muutamat meidän nuoremmat pelaajamme eivät ymmärtäneet ollenkaan mistä on kyse ja mitä voittamiseen tuollaisessa tilanteessa vaaditaan, vaan yrittivät yksin ratkaista peliä. Meillä oli koko ajan kova kiire päästä maalintekoon, kun taas vastustaja ymmärsi, että ensin otetaan pallo pois ja sen jälkeen jauhetaan maltilla. Jatkoaika on oma maailmansa, siellä homma ei mene aivan samalla tavalla kuin varsinaisella peliajalla ja nyt me maksoimme pisteen tai kaksi omasta kärsimättömyydestämme. Propsit vastustajalle, he hyödynsivät omat hetkensä, me emme, vaikka meillä ehkä niitä hetkiä olikin hieman enemmän.
UH: Katsomossa spekuloitiin peluutuksella jatkoajan osalta, sillä hajotit viime peleissä tehokkaasti pelanneen kakkosketjun ja tässäkin matsissa 0+3 tehnyt Ojalan Oskari istui filassa koko jatkoajan. Miten kommentoit?
GM: Kolmannen erän viimeiset minuutit mentiin jo kahdella kentällisellä ja samoilla jatkettiin jatkoilla. Toisena kentällisenä oli aina perusvarma kolmosemme, jonka tehtävä oli pitää oma pää puhtaana. Toiseksi kasattiin tuloskentällinen, jossa sentterinä oli meidän kapteenimme ja laidoilla kaksi parasta maalintekijäämme, pakkeina offensiivisimmat pallolliset pakkimme. Ajatus oli, että siinä on tulivoimaa, mutta toisaalta myös jalkaa ja tahtoa puolustussuuntaan. Ehkä siinä sitten oli liikaakin sitä maalinteon nälkää ja olihan se tuloskentällisen viimeinen tappioon johtanut vaihto tosiaan aika karmea, ei siitä mihinkään pääse.
UH: Mitä olet mieltä joukkueen pelillisestä tilanteesta tällä hetkellä?
GM: Oma pää pitää, karvaus toimii, alivoima on viilattu kuntoon ja ylivoimakin on napsahtanut kohdalleen. Pallollista peliä on pyritty yksinkertaistamaan, tasapainoa on löytynyt aiempaa enemmän ja ollaan saatu vastustajilta nopeat käännöt pois, ei meillä mielestäni ole isompia pelillisiä ongelmia. Vielä täytyy todeta, että tämä oli nyt viides peli peräkkäin, jossa meidän maalivahtipelimme on ollut voittavalla tasolla, siitä iso kiitos veskareille, Rasse ja Onni ovat nostaneet tasoaan kun sitä heiltä pyydettiin, maalivahtipeliin emme enää kaadu. Tänäänkin me myös puolustimme taas hyvin, ollaan viimeisessä kolmessa pelissä päästetty omiin yhteensä vain 11 maalia ja se on tässä lajissa todella vähän. Kääntöpuoli on sitten se, että hieman enemmän pitäisi pystyä tekemään. Maalipaikkoja saadaan luotua riittävästi, viime aikoina usein enemmän kuin vastustaja, niin myös tänään. Näkisin, että suurimmat kehityskohteet ovat tällä hetkellä siellä pääkopan puolella, tilanteiden tunnistaminen ja reagointi ja totta kai minun lempihokemani kurinalaisuus, kärsivällisyys ja nöyryys. Hyviä esimerkkejä kehityskohteista ovat sekä Masku-pelin että tämän pelin viimeiset hetket, joissa pissittiin omaan riisimurokulhoon huolella, Masku-pelissä se ei vielä kostautunut, mutta nyt kävi huonosti.
UH: Onko sairastuvalta odotettavissa apuja?
GM: Toivottavasti. Uusittu kakkonen on ollut tehokas, kolmonen hoitaa hommansa, mutta me tarvitsemme myös toimivan ykköskentän. Nyt eivät pelinappulat siihen tunnu riittävän, pelaajaprofiililtaan sopivia kavereita ei ole, kemiaa ei löydy ja onhan meillä tällä hetkellä yleisestikin hieman liian ohut rosteri. Näyttää tosiaan siltä, että vielä tammikuun aikana saamme vihdoin sairastuvalta mukaan käytännössä koko kauden sivussa olleet Ojalan Antin ja Sauvonsaaren Tommin ja molemmat ovat sen luokan pelimiehiä, että eiköhän tuo ykkönenkin saada toimimaan.
UH: Nyt on parin viikon tauko ja sen jälkeen sitten kohtalaisen iso peli…
GM: Totta, kahden viikon kuluttua saadaan vieraaksi Vehmaan Bulls ja siinä pelataan todella isoista pisteistä. Niin isoista pisteistä, että eivät SB-Areenalle edes mahdu.
.urheiluhirvi