Keskiviikko 15.2. SB Hirvensalo – Paimion Ruoska 4 – 7
Moose Islanders ja elämän ja kuoleman peli. Miesten kakkosdivari, vastassa lohkon kärkijoukkueisiin kuuluva Paimion Ruoska. Hirviryhmälle käytännössä pakkovoiton paikka. Vastustajalla riveissään lohkon pistepörssin ehdoton ykkösnimi ja maaliruisku, Ville Mäkelä. Ja kas mikä startti! Kellossa 05:00 ja SB Hirvensalo johtaa 4-0! Siis neljänolla. Neljänolla! Viidessä minuutissa.
Heti ensimmäisellä minuutilla kolmoskentän supergrainderi Leksa Syrjälä painaa pömpelin. Hyvä alku! Kellossa 04:01 ja ykköskentän Salonen saa hieman vapaata tilaa nopeassa käännössä ja hyödyntää vihulaisveskarin kummallisen sijoittumisen, varma viimeistely, 2-0. Tasan 44 sekuntia lisää ja kakkoskentän Mäkelä tinttaa jo 3-0. Vain 15 sekuntia tästä ja taas asialla kolmosen Syrjälä, kaunis ohjaus, 4-0. Tosiaan kellossa täsmälleen ja tismalleen 05:00. Peli ei ole tuskin vielä edes alkanut, mutta Ruoska nukkuu ja maalivahtinsa on ”rantapalloakaan en saa tänään kiinni”-moodissa. 4-0. Islanders murjoo!
Tässä vaiheessa tietenkin Ruoskan aikalisä ja maalivahdin vaihto. Ilmiselvää on, että nyt peli on jo katkolla, Ruoska yrittää herätä ja päästä mukaan peliin. Ja mitä tekee hirviryhmä? Vain 34 sekuntia aikalisästä ja kakkoskentän Islanders-puolustaja kikkailee pallon kanssa oman maalin takana ja ihme ja kumma, menettää kuulan ja vihulaiset takovat heille elintärkeän ja energiaa tuottavan kavennuksen heti aikalisän jälkeen valitettavan halvalla tavalla. 4-1. Eihän tässä tietysti hätää ole, mutta eipä tuo kovin kypsältä pelaamiselta vaikuttanut näin hirvinäkökulmasta. Samainen antisankari onnistuu seuraavassa vaihdossaan ottamaan vielä jäähyn ja mustia pilviä alkaa kertymään saariston taivaalle jo ennen erinomaisesti alkaneen erän puoliväliä. SBH suorittaa kuitenkin jälleen alivoiman hyvällä tasolla ja Ruoskan maalikanuunoiden vedot peitetään ja naapuri jää aseettomaksi. Kellossa 12:47 ja on Moose-ryhmän vuoro kokeilla ylivoimaa, mutta kovin on kärsimätöntä ja hätäistä suorittamista, tärkeä naula jää naputtamatta. Ja niinhän siinä sitten käy, että viime aikojen murheellisten hahmojen ritarit ovat jälleen kärsimyksen keskipisteenä, kun kakkoskentän sentteri menettää pallon helposti omalla kenttäpuoliskolla ja Ruoska latoo pömpelin numero kaksi käytännössä tyhjiin. Ensimmäisen erän loistava alku on onnistuttu sulattamaan vähintäänkin osittain ja päästetty naapuri mukaan ja jälleen uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa.
Ensimmäisen erän torjunnat:
SBH 9
Ruoska 3
Melko huonoilla prosenteilla siis Ruoska-veskari pallon eteen ehti…
Toiseen erään tilanteesta 4-2 ja onhan sekin oikein hyvä, ei hätää. Toivottavasti hölmöilyistä on opittu. Vajaan kolmen minuutin pelaamisen jälkeen SBH:n kakkoskenttä iskee nopeasti vastaan, kolmella kahta vastaan, naulaamisen paikka. Mutta ah, hirvisentterin ratkaiseva syöttö on harha, katkaisu ja käännön kääntö ja kun kaukalossa on pistepörssin ykkösnimi Mäkelä, niin jälki on julmaa. Noin neljä sekuntia SBH:n herkkupaikan jälkeen kaivellaan kuugelia hirvien uunista. 4-3. Kuin kohtalon ivaa, mutta edellisissä kolmessa pelissä peräti 15 hömpsäystä omiin ottanut Hirvensalon kakkoskenttä oli päästänyt Ruoskan peliin mukaan enemmän tai vähemmän lahjoittamalla kaverille kolme maalia. Neljän kihauksen johto oli sulanut jo yhteen. Tämän jälkeen ei SBH:n kakkoskentällistä enää kaukalossa nähtykään, vaan kotijoukkue siirtyi kahden kentällisen peluuttamiseen, ymmärrettävistä syistä.
Murhetta tuli lisää viiden minuutin kuluttua, kun ykköskentän hyökkääjä ylipelaa tilanteen ja heittää jalkaa ohi livahtaneen Ruoska-pelurin eteen, penalttia ja alivoima. Edelleen hirviryhmä suorittaa erinomaista alivoimaa, eivätkä paimiolaiset pääse paikoille. Johtoasemassa ja pelin päällä jatketaan, hyvä näin.
Salibandyjumalat rankaisevat, jos aihetta on ja tällä kertaa syy oli se, että Islanders erehtyi päästämään erän lopussa murheryhmänsä eli kakkoskentällisen jälleen kaukaloon. Ruoskan vapaalyönti kaukaa, hirvien merkkaus ja peittopeli eivät aivan parasta tasoa ja hieman onnekkaastikin kuula kimpoili pelaajaryppään kautta SBH-pömpeliin. Se oli nyt sitten siinä, neljän maalin johto oli onnistuttu sössimään tasatilanteeksi 4-4 ja valitettavasti kaikissa Ruoska-maaleissa vastaanottajana siis jo surullista kuuluisuutta viime peleissä hankkinut hirvien kakkoskentällinen. Kellossa 35:39 ja peli alkoi uudelleen.
Kakkoserän torjunnat:
SBH 4
Ruoska 5
Molemmat joukkueet esittivät hyvää peittopeliä, laukauksia ei saatu maalille asti, ei puolin eikä toisin. Tiukkaa taistelua. Kolmanteen erään tilanteessa 4-4.
Iso peli, hieno fiilis, tästä nautitaan, tiukkaa on! SBH on sekoittanut ketjunsa kolmanteen erään, ilmeisesti kakkoskentällisen jälleen uusiutuneesta surupäivästä johtuen ja siirtynyt myös kahteen pakkipariin. Mutta mitä kummaa tapahtuu heti suoraan kolmannen erän aloituksesta? Ruoskalle rankkari! Kellossa 40:05. Miten voidaan suoraan aloituksesta päästää vihulainen läpi? SBH-pelaajat protestoivat todella voimakkaasti ja katsomoonkin näytti siltä, että itse asiassa Ruoskan maaliruisku Mäkelä nosti ensin hirvipakin mailaa ja palkinnoksi Ruoskalle rankkari. Ilmeisesti ei mennyt tällä kertaa erotuomareilta ihan putkeen, mutta turha valittaa, vihulaisille pilkun paikka. Pallon taakse Ruoskan pelin isä ja äiti, selkäranka ja peruskallio, ikämiesluokan Taneli Mattila. Taneli veivaa isolla kokemuksella, mutta nuori SBH-veskari Huila esittelee huikean kobramaisen jalkatorjunnan. Ei maalia. Erotuomareiden lahjoittama vääryys ei siirtynyt tulostaululle, oikeus voitti. Valitettavasti kuitenkin jälleen edessä muutaman minuutin alivoima. Ja niinpä vain konkari Mattila osoitti kokemuksensa ja kypsyytensä hassuttamalla hyvin peittäneet hirvisoturit ja sijoittamalla reikäleivän minuutin ylivoiman jälkeen tolpan juureen. Ei isompaa moitetta alivoimapelaamiselle, mutta iso plussa veteraani-Tanelille. Tässä näkyi kokemus ja kypsyys. Tietysti surullista SBH:n kannalta se, että heti kolmannen erän alkuun vieraille jo johtomaali, 4-5. Ehkä tästä voidaan kovastikin kiitellä erotuomareita, lähinnä sitä parrakasta. Harmi homma, että kun isoista asioista pelataan, niin erotuomari tulkitsee tilanteen näinkin pahasti väärin tai ainakin jättää sen ensimmäisen rikkeen näkemättä. Toisaalta iso kunnia Ruoskan Mäkelälle, joka onnistui veijarimaisesti viilaamaan parrakasta raitapaitaa pahasti linssiin.
Kairattuaan itselleen johtoaseman, aloittaa Ruoska seisomisen omalla kenttäpuoliskolla. Hölmöltähän se näyttää, mutta voitosta kun pelataan, niin kaikki keinot pitää käyttää. Ja näköjään Ruoskalla pelaajatkin ymmärtävät sen. Muutaman minuutin ihmettelyn jälkeen joutuu Islanders aktivoimaan karvaustaan, ylhäältä pitää ottaa kiinni tai muuten paimiolaiset seisovat 19 minuuttia omalla kenttäpuoliskollaan pallon kanssa. Eli riskitasoa kasvatetaan, fiksua pelaamista Ruoskalta, pakottavat SBH:n avaamaan peliään.
Kellossa 45:14 ja ullatus, SBH:n kakkoskenttä ottaa jälleen omiin nopeasta vastahyökkäyksestä, nyt näyttää jo pahalta, 4-6. Ruoska on kurinalainen ja haluaa voittaa ja pakottaa Mooset karvaamaan. Muutamaa minuuttia myöhemmin tarjotaan kuitenkin hirville hyvää mahdollisuutta tulla uudelleen mukaan voittovääntöön, kun paimiolaiset ottavat minuutin välein kaksikin jäähyä. Aikalisä, viidellä kolmea vastaan minuutti. Valitettavasti kärsivällisyys ei riitä, vaan kuulaa ruiskitaan takaseinälle epätoivoisista paikoista ja heitellään liian vaikeita syöttöjä, tärkeä kavennus jää tekemättä.
Kun kellossa on aikaa vajaat kolme minuuttia, ottaa SBH veskaria pois, mutta huonostihan siinäkin käy, kun hirvisoturi joutuu rikkomaan tyhjän oman maalin ammottaessa. Tällä kertaa pilkulle rankkaria suorittamaan pistepörssin hidalgo Mäkelä ja herra on niin iso kuningas, että säännöistä poiketen saa veivata palloa kymmenen senttiä taaksepäin ilman että langattomiin mikrofoneihinsa keskittyvät erotuomarit asiaa huomaavat. 4-7 ja homma valmis.
Lopputulos SB Hirvensalo 4, Paimion Ruoska 7.
Kolmannen erän torjunnat:
SBH 2
Ruoska 6
Torjunnat yhteensä:
SBH 15
Ruoska 14
Pistepörssin ykkönen, Ruoskan Mäkelä saldotti vaatimattomasti 3+3.
Kolmannessa erässä siis SBH-veskari Huila torjui huikeat kaksi kertaa, mutta selän taakse meni kolme maalia. Todettakoon, että Huila pelasi suorastaan erinomaisen ottelun, joten häntä ei käy syyttäminen, päinvastoin, nuori veskari tarjosi joukkueelle mahdollisuuden voittaa, mutta joukkue ei tällä kertaa mahdollisuuteen tarttunut eikä maalivahtiaan riittävästi auttanut.
Nyt on Moose Islanders todella syvällä. Niin isossa tuhkakasassa, että sieltä nousemiseen vaaditaan jo melkoisen vahvasiipinen Feeniks-lintu. Toki kaikki on edelleen mahdollista, mutta ei edes omissa käsissä.
GM Pena tavattiin Hirvensalon Kesoilin etuterassilta. Otetaan kommentti ottelusta:
UH: Todella tärkeä peli ja tappio tuli. Miksi?
GM: Hiljaiseksihan tämä vetää. Ei vain pystytä. Nyt saatiin kerrankin peliin hyvä startti, vastustaja suorastaan lahjoitti meille voiton, mutta päätettiin sitten antaa se takaisin. Moneen kertaan kyllä vuosien varrella nähnyt, että kun päästään helposti ja ansaitsemattomastikin nopeasti isoon johtoasemaan, niin siitä saattaa aiheutua pääkopalle ongelmia. Totta kai valmennuksenkin täytyy miettiä omaa tekemistään, että mikä meni pieleen, kun tuollainen johto sutataan. Toki Ruoska on vahva joukkue ja tässä lajissa edes sellainen kuuden tai seitsemänkään maalin johto ei ole vielä takuuvarma, mutta silti.
UH: Tosiaan pääsitte kuin varkain alussa jopa neljän maalin johtoon ja Ruoska otti aikalisän jo viiden minuutin jälkeen. Mikä sen jälkeen muuttui?
GM: Sanoin siinä aikalisän kohdalla koutsikollegalle, että jos me teemme seuraavan maalin, niin peli on ohi, mutta jos Ruoska tekee sen, niin homma alkaa aukeamaan uudelleen. On kovin vaikea ymmärtää tuota meidän suorittamistamme Ruoskan aikalisän jälkeen. Tiedettiin, että Ruoska yrittää herätä ja päästä peliin mukaan, tulevat todennäköisesti ryminällä päälle, ollaan siis itse hereillä ja pelataan nöyrästi ja kurinalaisesti. Ja mitä tapahtuu? Heti puolessa minuutissa annetaan lahjamaali. Aivan sama kuin jos olisin sanonut, että älkää ampuko itseänne jalkaan, mutta heti kaivetaan haulikko esiin ja lasautetaan omaan polveen ja vielä varmuuden vuoksi tyhjennetään toinenkin piipullinen siihen toiseen polveen. Ei peli nyt tietenkään tuohon vielä kaatunut, mutta olihan se ilman muuta yksi olennaisista kulminaatiopisteistä. Ruoska oli selällään tatamilla ja selkäranka narskui, mutta me emme vieneet sitä kuristusotetta loppuun asti, vaan löysäsimme ja tarjosimme kättä nostaaksemme kaverin ylös aloittamaan paini uudelleen. Pienet asiat, pienet asiat, pääkoppa ratkaisee ja nyt me pumppasimme vihulaisen suoneen energiaa omalla tekemisellämme.
UH: Ruoska tosiaan hiipi vähitellen tasoihin kahden ensimmäisen erän aikana. Mikä muuttui pelillisesti?
GM: Aikalisän jälkeen Ruoska nosti prässin päälle ja meillä osa pakeista ei ollut ollenkaan valmiina vastaamaan haasteeseen. Vastustaja teki valinnan ja kyllä meidän pitää silloin pystyä reagoimaan fiksusti eikä vain jääräpäisesti jatkaa samaa pyörimistä ja kaivella verta molemmista sieraimista. Ruoska nousi ensimmäisen erän aikana omalle tasolleen, mutta eihän meillä siinä mitään hätää ollut. Heidän toinen maalinsakin nyt oli vain karkea pallonmenetys omalla kenttäpuoliskolla ja näitä meille on tosiaan tullut valitettavan paljon. Kaksi jälkimmäistä erää olivat kokonaisuutena tasaista pelaamista, mutta meille tuli muutama virhe enemmän kuin kaverille ja niissä tilanteissa Ruoska näytti oman maalinteon tehokkuutensa. Me taisimme saada pallon pariin kertaan rimoihin, mutta tosiaan pelattiin matsin viimeiset 55 minuuttia ilman ainuttakaan tehtyä maalia. Molemmat joukkueet puolustivat hyvin, joten vetoja ei kumpaankaan suuntaan maalille asti kovin paljon saatu. Kyllähän taas esimerkiksi se Ruoskan kolmas maali oli hyvin kuvaava, meillä kolmella kahta vastaan ylivoimahyökkäys, joka onnistutaan sössimään harhasyöttöön ja siitä Ruoska kääntää välittömästi ja Mäkelä paukuttaa tyhjiin. Olisi pitänyt olla 5-2, mutta olikin 4-3. Kuten moneen kertaan olen todennut, nämä pelit kääntyvät pienistä asioista suuntaan tai toiseen ja keskittyminen ja pelikuri täytyy pystyä pitämään yllä koko ajan. Jos kaveri yksinkertaisesti vain on parempi, niin voittaminen on vaikeata. Pelattiin taas ihan ok peli, peitettiin ja taisteltiin ja yritettiin, mutta ei riittänyt. Meille on nyt annettu voittoa tarjottimella kahdessa pelissä peräkkäin, mutta ei ole kelvannut.
UH: Vielä on pakko kysyä tuosta kummallisesta kakkoskentällisen tilastosta. Viimeisessä neljässä pelissä olette päästäneet omiin 29 maalia ja ymmärtääkseni niistä on peräti 20 mennyt kakkoskentän piikkiin. Miten tällainen voi olla mahdollista?
GM: Onhan siinä mukana jonkin verran sattumaa ja huonoa tuuriakin, mutta tosiaan ihan putkeen ei ole tällä meidän toisella tulosyksiköllämme mennyt. Ollaan vaihdeltu siinä sentteriä ja muutamia muitakin jannuja, mutta mikään ei tunnu auttavan. Karmeita pallonmenetyksiä ja tasapainotonta pelaamista ja vihulaiset rankaisevat koko ajan puoli-ilmaisilla maaleilla. Nyt meidän on pakko viimeiseen kahteen peliin sekoittaa pakkaa hieman enemmän, vaikka pelimerkkejä ei kyllä liikaa ole. Todennäköisesti hajotamme kolmoskentän, ehkä otamme sieltä Kajanderin puolustavaksi sentteriksi kakkoseen, jotta saadaan tukittua tuo vuoto. Eihän tämä tietenkään näin voi jatkua.
UH: Jäljellä kaksi peliä. Molemmat pakko voittaa ja samalla pitää toivoa, että Masku ei saa enää pistettäkään. Miten näet mahdollisuudet?
GM: Vielä on pienen pieni sauma, joten totta kai lähdetään viikon kuluttua Loimaalle tekemään kaikki mitä tehtävissä on. Siellä on sitten vastassa lohkon superketjuista se kaikkein eniten super, eli Laitila-Aaltonen-Kauppi. Toisaalta voitimme Medan vierasparketilla, joten pystymme voittamaan myös Leiskun vierasparketilla. Jos saadaan Naantali- ja Ruoska-peleistä yhdistettyä kaikki hyvä suorittaminen ja poistettua kaikki huono, niin meillä on mahdollisuus kaataa Leisku. Siitä lähdetään.
.urheiluhirvi